tiistai 30. syyskuuta 2014

Play date!

Eilen hengailin vaa hostien kanssa illalla ja kävin kaupasta ostaa vähän lääkitystä! 




Äiti soitti yllärinä, juteltiin joku puol tuntia ja illalla juttelin jonkun 1,5 tuntia iskän kanssa pitkästä aikaa! Oli kyllä kiva! 

Yöllä sain sentään nukuttua, lääkitys pelaa edes sen verran. Vaikka kyllä tämä olo on hirveä, etenkin aamuisin.. 

Heitettiin N kouluun ja lähettiin play dateille sen taiwanilaisen tytön luo. Lapset leikki innoissaan yhessä ja ilmakin oli ihan kiva, niin päästiin takapihalle testailemaan pomppulinnaa!

 







Iltapäivä menikin nukkuessa ja leikkiessä. 



Nyt oon off, makaan sängyssä, mitä luultavasti teen koko illan! 

Mukavaa viikkoa kaikille! 

- Hanna 

maanantai 29. syyskuuta 2014

Eroavaisuuksia..

Ajattelin tehdä tälleen pitemmän ajan jälkeen, mitä eroja mulla tulee mieleen suomen ja usan välillä! Saatan olla osan asioista sanonut ennenkin, mutta halusin tän kuitenkin tehä..

Kaikki kuvat oon ottanut netistä, koska oon liian laiska kuvaamaan.. Enkä kehtaa mennä ottelee kuvaa meijän koulun lippumiehestä, haha! 

Ruokailuhuone on, mutta sielä ei syödä. Monella perheellä on ruokailuhuone, jossa on iso ruokapöytä, mutta sielä ei syödä. Meillä syödään useammin sohvalla aikuiset ja lapset keittiön tasolla. Monessa jenkkiperheessä on myös ruokapöytä keittiössä erikseen, mitä käytetään useammin kuin ruokailutilan pöytää. 

Kuivausrumpu löytyy poikkeuksetta.. Ainakin kaikilla jenkeillä, kenen luona oon käynyt, löytyy kuivausrumpu! Eikä näillä oo mitään pyykkinaruja puolestaan.. 

Vessanpöntöt on matalammalla ja niissä on vipu, mistä se vedetään, eikä nappia. 



Kaikki käyttää jonkin sortin kaasuhelloi, nää vissii tykkää niistä.



Jenkkien kasvatusmetodit... Monen jenkkiperheen lapset ovat tottuneet saamaan aikalailla kaiken, mitä osaavat edes toivoa. Ja periksi annetaan aika helpolla. Monessa perheessä ne lapset ovat ne pomot. 

Lapsia myös usein ylisuojellaan, meillä on poikkeuksellista, että N ja K saavat mennä keskenään ulos, harvemmin tietenkin mun valvonnan alaisena, kun mä olen vastuussa. Mutta tokaluokkalainen saatetaan parin minuutin koulumatka koululle.. 

Naapurustossa, kun oon lenkillä (silloin kun oon, haha) niin aika usein moikkaillaan, kaikki tuntemattomatkin aina sanoo lenkillä vastaan tullessa, perus "hi, how are you?" 

Pakkauskoot.. Maitopurkki on gallonan eli vajaa neljä litraa. Pieni limu, esim mäkkäristä, on useimmiten vähintään puol litraa. 



Näiden imurit... Tää vempain on vaan niin vaikee! 



Pukeutuminen, ainakaan Seattlessa ketään ei oikeastaan kiinnosta, että mitä he pukevat päälle. Ja täällä tosi moni käyttää lenkkareita joka paikassa ja melkee minkä vaatteiden kanssa vaan. Ja toinen on nää legginsit ja lyhyt paita....

 

Tietenki nää koulusysteemit ja terveydenhuollot, mut ne kaikki tietää! Cultural caren kautta, mikä vakuutus mulla on, niin olin olettanut sen korvaavan kaikki, mutta kyllähän ne sieltä lähetti laskua, jos toista.. 

Sitten tämä jenkkien hirveä 21-vuoden ikäraja!! Missä ei ole minkään luokan järkeä.. Välillä mietin, että miksi en lähtenyt au pairiksi vuotta myöhemmin? 

Shoppailumahdollisuudet on täällä loputtomat ja onhan tota tavaraa kertynyt, enkä tiedä, löytyykö matkalaukusta tilaa kuinka pitkälle. 

Liikenne.. Ajokortti on ihan naurettavan helppo saada täällä, joten ihmiset ei osaa ajaa! Suurimmalle osalle jenkeistä manuaalivaihteisen auton ajaminen on sula mahdottomuus! 



Tietenkin nää stop-merkit, liikenneympyrät ja oikeelle kääntyminen, vaikka on punainen valo! 



Ruuhkat on ihan eri luokkaa kuin Suomessa, vaikka oon ymmärtänyt, että Seattlessa ei ole vielä edes pahat ruuhkat. Parkkipaikkojen löytäminen on yleisesti erittäin vaikeaa, koska kaikki menee autolla kaikkialle..

Motarilla on parhaimmillaan kuusi kaistaa Seattlessa, joidenkin muiden osavaltioiden suurkaupunkien lähettyvillä on varmaan vielä enemmän!


Ainakin täällä, on kaikkien koulujen lähisuojateillä joku koulun alkamisen ja loppumisen aikoina joku ihminen lipun kanssa pysäyttämässä liikennettä. 



Sitten vielä, nämä kaikki mittayksiköt! 

Teen ruoasta erillisen postauksen, vaikka mä oonki nyt kieltäytynyt snackseistä! 

- Hanna 


Viikonloppu.

Perjantai-iltana käytiin Lauran kanssa ulkona syömässä, muuten ei tehty mitään erityistä. Tulin suht ajoissa kotiin, taisin lukea kirjaa ja kävin nukkumaan. 

Lauantaina makasin puol päivää kotona, sitten kävin pikasesti Lauralla, mihin jätin mun auton. Otin bussin downtowniin, missä näin Josen kanssa. Pian meijän seuraan liittyivät yksi etelä-korealainen tyttö ja kaksi jenkkiä. Hengailtiin pitkälle iltaan, käytiin kahvilla ja myöhemmin syömässä meksikolaista ruokaa. 






Jossain vaiheessa illalla Annan perheen uusi au pair Jenna liittyi meidän seuraan saksalaisen au pair kaverinsa kanssa.

Lopulta päädyttiin vesipiippu-baariin ja mul ja Laural oli pieniä kommunikointiongelmia, niin päädyin lähtee Jennalle yöksi.


Oli outoa, niin outoa!! Mennä sinne, missä mun rakas oli asunut vuoden, muttei ollut sielä enää. Otin vaa kuvia kaikesta ja lähettelin Annalle. 





Siellä sit nukuin, väärällä puolella sänkyä, haha! 

Lauantaina oli muuten 100 päivää mun viimeiseen päivään au pairina, on se vähän hullua!! Kuinka nopeesti aika voikaan mennä?! 



Aamulla tai siis päivällä, en tiiä, koska viimeksi oon nukkunu 12, Jenna heitti mut Issaquahiin bussipysäkille, mistä lähin hakemaan autoa Lauralta. Ei sit loppujen lopuksi nähty Lauran kanssa, ku mul oli akku loppu mun jenkkipuhelimesta, eikä Laural ollu nettiä. 

Kotona olin reipas, kävin kaikki mun vaatteet läpi, mitä otan Suomeen mukaan ja mitä en, koska äiti ottaa mun ison matkalaukun losista Suomeen, niin pitää jotain tolkkua saada tähän hommaan! Nyt toi matkalaukku on tuol mun huoneen nurkassa pakattuna, enää 18 päivää!!! Kerrankin oon ajoissa, jossen olisi tehnyt sitä nyt, se olisi sitten ollut vikana iltana ennen Losiin lähtöä edessä. 





Maanantaina taas perus arkea, heitettiin pojat kouluun. Ollaan vähän kipeitä molemmat edelleen, joten hengailtiin kotona, leikittiin, kylvetin A:n ja tein pyykit! 



Nyt makaan täällä peiton alla ja odottelen, että neiti herää.. 



- Hanna

perjantai 26. syyskuuta 2014

Arkea!

Keskiviikkoiltana käytiin tosiaan Lauran kanssa lenkillä. Päätettiin lähtee käymään carkeek parkin rannas, mutta saatiin takasin päin kävellä kyllä melko pimeissä tunnelmissa, kun se matka tosiaan oli metsätietä ilman katuvaloja. Selvittiin kuitenkin hengissä! 





Torstaina mentiin Amandan ja lasten kanssa eläinpuiston sisäleikkipaikkaan, kun satoi vettä. Syötiin lounaat siellä, oli oikein mukava aamu. Tietenkin oli parempi ilma heti, kun meijän piti mennä kotiin. 






Iltapäivällä, päiväunien jälkeen mentii sandel parkkiin, missä oli yllätykseksi paljon lapsia leikkimässä. Yleensä, jos ollaan käyty siellä aamupäivällä ollaan oltu ainoat, ketä siellä on. Törmäsin myös sattumalta yhteen toiseen au pairiin, joka oli mun kanssa samalla kuntoilukurssilla, aina kiva saada vähän juttu seuraa, kun on lasten kanssa muuten vaan päivät pitkät. 

Illalla hostäiti oli myöhässä, joten en kerennyt jumppaan. Makoilin siis koko illan jälleen kotona.

Perjantai, vihdoinkin! Välil tuntu, ettei tää viikko lopu ikinä.. Aamulla satoi vaihteeksi vettä, Seattlen talvi tekee tuloaan.. No en tiedä, täällä on nyt ollut monena päivänä niin, että aamulla sataa, mutta iltapäivällä paistaa aurinko. 

Heitettiin pojat kouluun ja lähettiin A:n kanssa northgaten leikkialueelle. Amanda ja sen pikkunen liittyivät meijän seuraan. Siinä meni aamu taas  helposti. 

Syötiin lounaat ja käytiin nukkuu. Mä vähän siivosin ja sitten myös luin kirjaa ja lepäsin. 

Nyt pitää lopettaa, kun neiti alkaa heräillä tuolla! 

- Hanna

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Turhin viikko ikinä..

Oli ehkä maailman turhin viikonloppu! Lauantaina makasin puoli päivää kotona, kunnes Laura oli off. Kyl me sit jotain kehiteltiin illaksi. Ei me mihinkää selvitty kumminkaa, oli ihan mukava ilta!

 

Sunnuntaina maattiin Lauralla ja katottii pari leffaa, siinähän se päivä menikin. 

Maanantaina oli perus-työpäivä. Pojat meni kouluun ja mä jäin A:n kanssa. Käytiin A:n kanssa ensin postitoimistossa ja sen jälkeen pankkiautomaatilla. 




Iltapäiväl haettiin pojat ja hengailtiin vaa kotona. 

Illalla en lähtenyt mihinkään, kun meille tuli vieraita. Hostäitin vanhemmat ja veli, sekä hostäitin serkku ja sen mies ja sit hostäitin serkun mies New Yorkista. Oli oikein mukava ilta, syötiin ja juotiin hyvin ja juteltiin paljon kaikesta.

Illalla skypettelin vielä äitin kanssa, pitäisi alkaa pikkuhiljaa tekee koepakkauksia ja kattoa, että paljon on tavaraa kertynyt.. Näyttää nyt siltä, että äiti tulee lentämään kahen ison matkalaukun kanssa losista Suomeen muutaman viikon päästä, niin mulla on edes jonkunlaiset mahdollisuudet saada kaikki mun tavarat mahtumaan yhteen matkalaukkuun, kun lähden travel monthille ja Suomeen.. 

Kauhistuttaa, kun pitäisi tosiaan viimeistään ensi viikolla valita lentopäivä, mihin cc sitten yrittää varata mun paluulennot.. En tiiä, et haluunko mä oikeesti Suomeen, mutta kyllä se on nyt aika palata, ainakin toistaiseksi. 103 päivää jäljellä au pairina. 

Tiistai lähes yhtä turha päivä kuin maanantai. Aamupäivällä mentiin yhen taiwanilaisen tytön luokse playdateille, oltiin siis minä, Jose ja Amp lapsinemme. 








Oli huippu helppo aamu, lapset leikkivät tosi kivasti ja muut hoitivat ruoan laiton! Ampin hosteilla on ihan valtava talo, löytyy sieltä torni ja rakastuin siihen tornihuoneeseen. Talossa kerroksia on tosiaan viisi ja olin ihan eksyksissä, mutta portaita siellä on joka päässä taloa. Oli kyllä hieno ja lapset ovat myös saaneet kaiken, mitä ovat osanneet toivoa! Pomppulinna on ulkona, mitä ei kyllä sateisen sään takia voitu käyttää ja trampoliini löytyy sisältä. Lapset tykkäsivät ja olihan se talo upea! 

Siihen loppu mun päivän mielenkiintoisuus! Iltapäiväl lapset nukku ja leikittiin muovailuvahalla. 

Illalla makasin kotona ja luin ja kattelin netflixiä. 



Keskiviikko päivistä turhin.. Aamulla heitin pojat kouluun, tultiin takasin kotiin, laitoin A:n nukkumaan, koska K piti hakea koulusta jo yheltä. 

Skypetin mun ihanan Annan kanssa pari tuntia, ekaa kertaa Annan lähdön jälkeen!! Oli kyllä huippua, pitää taas skypetellä pian, pus pus! 





A heräsi siinä jossain vaiheessa ja kylvetin neidin ja syötiin lounasta. Tän jälkeen haettiin K koulusta, käveltiin kotiin ja laitoin lapset nukkuu. 



Tänää satoi ekaa kertaa kunnolla vettä, niin lapset olivat ihan innoissaan siitä vedestä! Haha, mustaki oli kiva kävellä sinne koululle edestakasin vesisateessa.. Sitten, kun oli sadetakki päällä, niin oli kauhee hiki, kun ei täällä kuitenkaan kylmä oo! 

Iltapäivällä taas vähän muovailuvahailuu ja sit olin off. 



Syötiin äsken tossa yhessä dinneriä, hostäiti kysyi, että mitä tapahtuu aina, kun äiti tulee kotii.. Kauhee kiukuttelu, vaikka mun kanssa ei oo ollut mitään! 

Treffataan Lauran kanssa kohta ja mennään lenkille. 

Elikkäs, jos en vielä tarpeeksi montaa kertaa sanonut, niin ollut maailman turhin viikko, haha.. 

- Hanna