Eroavaisuuksia..

Ajattelin tehdä tälleen pitemmän ajan jälkeen, mitä eroja mulla tulee mieleen suomen ja usan välillä! Saatan olla osan asioista sanonut ennenkin, mutta halusin tän kuitenkin tehä..

Kaikki kuvat oon ottanut netistä, koska oon liian laiska kuvaamaan.. Enkä kehtaa mennä ottelee kuvaa meijän koulun lippumiehestä, haha! 

Ruokailuhuone on, mutta sielä ei syödä. Monella perheellä on ruokailuhuone, jossa on iso ruokapöytä, mutta sielä ei syödä. Meillä syödään useammin sohvalla aikuiset ja lapset keittiön tasolla. Monessa jenkkiperheessä on myös ruokapöytä keittiössä erikseen, mitä käytetään useammin kuin ruokailutilan pöytää. 

Kuivausrumpu löytyy poikkeuksetta.. Ainakin kaikilla jenkeillä, kenen luona oon käynyt, löytyy kuivausrumpu! Eikä näillä oo mitään pyykkinaruja puolestaan.. 

Vessanpöntöt on matalammalla ja niissä on vipu, mistä se vedetään, eikä nappia. 

Kaikki käyttää jonkin sortin kaasuhelloi, nää vissii tykkää niistä.

Jenkkien kasvatusmetodit... Monen jenkkiperheen lapset ovat tottuneet saamaan aikalailla kaiken, mitä osaavat edes toivoa. Ja periksi annetaan aika helpolla. Monessa perheessä ne lapset ovat ne pomot. 

Lapsia myös usein ylisuojellaan, meillä on poikkeuksellista, että N ja K saavat mennä keskenään ulos, harvemmin tietenkin mun valvonnan alaisena, kun mä olen vastuussa. Mutta tokaluokkalainen saatetaan parin minuutin koulumatka koululle.. 

Naapurustossa, kun oon lenkillä (silloin kun oon, haha) niin aika usein moikkaillaan, kaikki tuntemattomatkin aina sanoo lenkillä vastaan tullessa, perus "hi, how are you?" 

Pakkauskoot.. Maitopurkki on gallonan eli vajaa neljä litraa. Pieni limu, esim mäkkäristä, on useimmiten vähintään puol litraa. 

Näiden imurit... Tää vempain on vaan niin vaikee! 

Pukeutuminen, ainakaan Seattlessa ketään ei oikeastaan kiinnosta, että mitä he pukevat päälle. Ja täällä tosi moni käyttää lenkkareita joka paikassa ja melkee minkä vaatteiden kanssa vaan. Ja toinen on nää legginsit ja lyhyt paita....

 

Tietenki nää koulusysteemit ja terveydenhuollot, mut ne kaikki tietää! Cultural caren kautta, mikä vakuutus mulla on, niin olin olettanut sen korvaavan kaikki, mutta kyllähän ne sieltä lähetti laskua, jos toista.. 

Sitten tämä jenkkien hirveä 21-vuoden ikäraja!! Missä ei ole minkään luokan järkeä.. Välillä mietin, että miksi en lähtenyt au pairiksi vuotta myöhemmin? 

Shoppailumahdollisuudet on täällä loputtomat ja onhan tota tavaraa kertynyt, enkä tiedä, löytyykö matkalaukusta tilaa kuinka pitkälle. 

Liikenne.. Ajokortti on ihan naurettavan helppo saada täällä, joten ihmiset ei osaa ajaa! Suurimmalle osalle jenkeistä manuaalivaihteisen auton ajaminen on sula mahdottomuus! 

Tietenkin nää stop-merkit, liikenneympyrät ja oikeelle kääntyminen, vaikka on punainen valo! 

Ruuhkat on ihan eri luokkaa kuin Suomessa, vaikka oon ymmärtänyt, että Seattlessa ei ole vielä edes pahat ruuhkat. Parkkipaikkojen löytäminen on yleisesti erittäin vaikeaa, koska kaikki menee autolla kaikkialle..

Motarilla on parhaimmillaan kuusi kaistaa Seattlessa, joidenkin muiden osavaltioiden suurkaupunkien lähettyvillä on varmaan vielä enemmän!

Ainakin täällä, on kaikkien koulujen lähisuojateillä joku koulun alkamisen ja loppumisen aikoina joku ihminen lipun kanssa pysäyttämässä liikennettä. 

Sitten vielä, nämä kaikki mittayksiköt! 

Teen ruoasta erillisen postauksen, vaikka mä oonki nyt kieltäytynyt snackseistä! 

- Hanna