It's not goodbye, we will see you soon.

Maanantai aamulla sain ei niin hyviä uutisia.. Meidän seitsemän veellä oli vatsakipuja, joten hän jätti väliin aamulla ennen koulua olevan jonkun kerhon, mikä olisi ollut ensimmäistä kertaa. Kouluun hänet vielä laitettiin, samoin K meni pre-schooliin. 

Babyn kanssa ei päästy mihinkään, koska neiti ripuloi. Ihanaa, hyvin alkoi tää viikko. 12, kun olin laittamassa A:ta nukkumaan, hostiskä soittaa, että oonko kotona ja että N:n koulusta soitettu, se on kipee. 

Hostiskä tuli kotiin ja lähti hakemaan N:ää koulusta, toi sen mulle ja laittoi leffan pyörimään (liian kovalla), joten A heräsi 30-40 min päiväunien jälkeen, enkä saanut häntä enään nukkumaan. 

Kolmen jälkeen lähdin kahden sairaan lapsen kanssa hakemaan sitä tervettä tapausta koulusta.  Siinä vaiheessa mulla alko usko pikkuhiljaa menemään. Kateltiin kotona telkkaa, mutta kun laitoin sen poikki, alkoi riehuminen ja siitä ei tullut mitään. N on tosiaan yleisesti ottaen erittäin ylienerginen tapaus ja nyt kun hän on maannut päivän kotona, niin hyppi pitkin seiniä. Voi sitä itkun, huudon ja tappelun määrää. 

Mielelläni luovutin lapset viiden jälkeen äidille, kun kauhulla odotin seuraavaa päivää, kun mulla olisi ollut kaikki. N ei mun silmiin näyttänyt yhtään sairaalta, eikä sillä ollut kuumetta koulusta tulon jälkeen, mutta koulun terveydenhoitaja oli suositellut toistakin päivää kotona. 

Illalla söin dinnerin hostien kanssa. Ja sen jälkeen lähdin Lauralle... Lauralla punnattiin sen laukku ja kannettiin kaikki tavarat autoon, Laura sanoi heipat hosteille. Vietiin vielä pullot roskikseen, niitäkin kun oli kertynyt! Pelkkää limua juotu kaikki viikonloput.. Ja sit se oli menoa.

Lähdettiin ajamaan kamun luokse, missä Laura oli viimeisen yön. Siellä hengailtiin vähän yli tunti ja sitten oli aika sanoa heipat.. Ei ne ikinä ole helppoja, mutta kyllä tää kerta kerralta käy helpommaksi. Seuraavat vaikeat heipat tulee varmasti olemaan, kun pitää hosteille ja lapsille sanoa heipat. 

Kotona kävin vain nukkumaan. 

Tiistai aamu valkeni ja odotin päivää kauhulla, hostit olivat kuitenkin saanut järjestettyä, että K voi mennä poikkeuksellisesti pre-schooliin tiistaina, joten mulla oli kotona vain edelleen ripuloiva A ja ei niin kipeältä vaikuttava N.

Vanhemmat olivat jättäneet listan, mitä pojan pitää tehdä ja että screentimee ei ole pojalle tänään (paitsi varmaan, kun vanhemmat tulee kotiin).. Mutta meidän päivä on mennyt tosi hyvin, poika teki kaikki läksyt ja sai alkaa rakentaa uutta Lego settiä. 

Kauhulla odotan, kun pitää hakea K koulusta ja ollaan taas kaikki koossa. 

Kun olen off lähdetään Jennnan (Annan perheen "uusi" au pair) Ikeaan!!! Huippua! Siitä sitten myöhemmin. 

- Hanna