Viimeisiä ja uusia.

Lauantaina nukuin pitkään ja oli ihanaa, ku ei ollut kiire mihinkään. Joskus puolen päivän jälkeen menin Lauralle, haettiin kamu ja lähettiin greenlakeen bottomless ranskiksille. 

Lounaan jälkeen lähdettiin käymään kerry parkissa. 

Kerry parkissa tunnelma lasistu sen verran, et päätettiin, että otetaan jotain vähän vettä vahvempaa Lauran viimeisen kokonaisen vapaapäivän kunniaksi. Huippu idea! 

Hengailtiin kamulla ja pelailtiin vähän korttia. Seiskan aikaan lähdettiin kohti Tukwilaa, missä mentiin johonkin zombie laser tagiin, oli ihan huippu hauskaa ja ihan eriluokkaa kuin meidän megazone Lahes! Meitä oli siis, mä, Laura, kamu ja kamun kämppis.

Iltaa jatkettiin kamun luona pitkälle yöhön! Oli kyllä hauskaa ja aamulla vähän väsytti.. 

Oltiin päätetty, että sunnuntai aamuna mennään kirkkoon! Minä ja kirkko, joopa joo.. Noh, olen kyllä tyytyväinen, että menin. Seattlessa on siis suomalainen luterilainen kirkko, joten sinne me kymmeneksi suunnattiin Lauran ja kamun kanssa. 

Jumalanpalvelus oli osittain suomeksi ja osittain englanniksi. Outoa, kun tuli niin suomi olo, ei tuntunut yhtään, että olisi ollut ulkomailla, vaikka osa olikin englanniksi. Yritän varmaan käydä tuola toistekin! 

Kirkon jälkeen lähdettiin hakemaan kamulta mun puhelin, minkä unohdin ja sen jälkeen mentiin syömään natchoja. Oli kyllä super hyvät natchot! 

Ruoan jälkeen mentiin Lauralle. Otin vähän lepii Lauran sängyssä ja sitten lähdin ajamaan kohti Bothellia ja Lynnwoodia. 

Siellä kävin nappaamassa Nadinen kyytiin ja mentiin Alderwood Mallille, Nadine on siis rematchistä tullut uusi suomalainen au pair täällä alueella.

Pyörittiin ympäri ostoskeskusta ja juteltiin vaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Oli todella hauska nähdä taas uutta suomalaista! 

 Viiden jälkeen heitin Nadinen kotiin ja tulin itsekin pitkästä aikaa kotiin. Hostäidin vanhemmat ja veli olivat kylässä, lapset olivat ihanalla hali-tuulella. 

Syötiin intialaista ruokaa. Musta on niin outoa, kun ennen en pystynyt syömään mitään tulista, enkä olisi voinut sanoa tykkääväni mistään tämän tyyppisestä ruoasta, mutta nykyään jossen saa intialaista ruokaa pariin viikkoon tai viikkoon, niin haluan olla kotona, kun syödään intialaista. Kun lähden kotiin, tulen varmasti ikävöimään mun hostäidin ruokia, ihan samanlailla kun nyt ikävöin kaikkia mun vanhempien tekemiä ruokia Suomesta!

Tässä mä nyt yritän päästä kohta nukkumaan. Hyvää yötä usa ja hyvää alkavaa viikkoa Suomi!

- Hanna