Keskiviikkona illalla näin kolumbialaisen Josen ja italialaisen Martinan kanssa, kierreltiin Ballardissa, käytiin jätskillä ja istuttiin kahvilassa. Oli tosi hauska ilta, paljon juteltiin kaikesta.
Illalla kävin vielä Lauralla, missä tehtiin lista.. Nyt alkoi herkuton elämä, saa nähä kuinka kauan kestetään! No ei, vähintää kaksi kuukautta olis tarkotus olla herkuttelematta. Kerron sit, ku luovutetaan, haha!
Torstaina mentiin Joselle playdateille ja oli ihan huippua! Meitä oli mun lisäks Martina ja Carol lasten kanssa. Pojat leikki tosi hyvin yhteen ja A leikki melko hyvin omiaan ja lopula nukahti mun syliin. Huomasi, ettei neiti ihan täysin kunnossa vielä ollut!
A nukkui Josen sängyssä, kun me au pairit pelattiin korttia ja tehtiin ruokaa. Oli rentoa, pojat ei halunnut meijän puuttuvan heidän leikkeihin.
Iltapäivä meni päiväunia nukkuessa ja illalla, kun olin off hengailtiin Lauralla ja värjättiin sen hiukset. Ekaa kertaa ikinä värjäsin kenenkää hiuksia..
Tämä päivä.... En tiiä, et pitäiskö ees kirjottaa, kaikki on mennyt päin metsää, mikä voi vaa mennä.
Aamulla vietiin pojat kouluun ja mentiin Amandan ja pikkusten kans puistoon. Huono idea.... Siitä alkoi mun huono-onni.
Mun puhelin jäi sinne puistoon, jollain ihmeellä. En tiedä, miten se on mahdollista! Ajoin takasin puistoon, kun huomasin, muttei se siellä ollut. Siinä vaihees A oli nukahtanu autoon ja olin varma, ettei se nuku enää sänkyyn. Olin onnekas, sain A:n nukkumaan lounaan jälkeen uudestaan.
Penkasin auton ainaki viiteen kertaan läpi, mutta eihän se sieltä löytynyt! Juteltiin Amandan kanssa facebookissa mun puhelimesta, niin yhtäkkiä tuli viesti sinne keskusteluun, että hänellä on mun puhelin ja pyysivät soittamaan heidän numeroon. Oon erittäin kiitollinen, etten oo saanut laitettua mun jenkkipuhelimeen pääsykoodia, jotta tämä henkilö sai laitettua mulle viestiä..
Välissä vielä meijän eteisen kaapista takkien välistä tuli sellai ihan valtava hämähäkki, en oo nähny niin isoa hämähäkkiä täällä, vaikka oon aatellut, että hämähäkit, mitä nään täällä päivittäin on isoja, niin tää oli ihan hirveä!!
Amanda soitti ja lupasi hakea puhelimen, kun oli jo off. Kiitos Amandalle!!
Hain K:n, siitä alkoi huuto.. Huhhuh, kengätkin lensi koululla ja sitä huutoa kesti... Yhen K:n koulukaverin äiti sano, et mä pärjään hyvin, nii tuli itelle tosi hyvä fiilis, vaikka toinen huusi, niin tuli sellai olo, että mä pärjään tosi hyvin oikeesti!
Amanda toi mun puhelimen, kun tultiin kotiin. Oli se vähän saanut osumaa, hostiskä sanoi, että näyttää kuin koira olis puraissut, mutta vaan takakuoresta.. Näyttö oli ehjä, onneksi ja kaikki toimii!
Kotona sitten tyhjensin tiskikonetta, niin pudotin pinon lautasia yhelle tasolle, yksikään lautanen ei mennyt rikki, mutta sellai joku voikulhohässäkkä meni.. Siihen totesin, etten tee enää mitään tänää!
Illalla kävin vaan hostien kanssa syömässä ja sit istuin kotona.
- Hanna
Sulla on vielä muutama kuukausi jäljellä, tulleekohan aupair kalliiksi hostperheelle ;) D D
VastaaPoistaI
Haha, Niimpä niin..
Poista