Tänään töissä olin vaan K:n ja A:n kanssa, nähtiin Amanda ja tytöt golden gardensissa. Myöhemmin myös ruotsi-Anna liittyi seuraan! Ilma oli ihan mahtava, lapset leikkivät ihan innoissaan vedessä, vaikka se onkin jäätävän kylmää!
Tulin kotiin ja laitoin lapset nukkuu, tai yritin! Hostäiti tuli jotain säätää, niin K ei sitten nukkunut päiväunia.. Ei ole mun ongelma, olin neljältä off ja lähin sanomaan heippoja Annalle! Ajelin yksin ruuhkassa kentälle, mutta Annan hostit tuntien he olivat aikataulusta myöhässä, vaikka oli meillä loppujen lopuksi ihan hyvin aikaa!
Anna sano hostvanhemmilleen tai entisille sellaisille ja pojille heipat, mä itkin jo siinä vaiheessa!! Ihan mahdottomaksi mennyt tää homma..
Loppujen lopuksi jäätiin sitten kahestaan. Sit ei enää paljon itketty, kunhan jauhettiin jotain turhan päiväistä! Sitten, kun Annan oli pakko mennä, halattiin vaan, kumpikaan ei itkenyt. Ei sitä tajuu, ettei nähä toisiamme moneen kuukauteen! Onneksi sentään asutaan samassa maassa, moni aupair on tehnyt sydänystäviä ulkomaalaisten kanssa, mä en varmaan kestäisi sitä erossa oloa niin tärkeästä ihmisestä!
Kyllä se itku sitten tuli, kun Anna vilkutti viimeisen kerran turvatarkastuksen jälkeen, kamalaa!!
Täältä noustaan, seuraavan kerran olen lentokentällä ylihuomenna (teillä taitaa olla jo huominen) paljon iloisemmissa merkeissä!!
Nyt istun autossa Lauran pihalla, odottelen, että neiti suvaitsisi saapua lenkiltä! En halua mennä kotiin vielä..
- Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti