maanantai 14. heinäkuuta 2014

Matkustuspäivä ja paluu arkeen

Sunnuntai-aamuna herätyskello tosiaa soi ekan kerran neljän jälkee ja siitä sit pikkuhiljaa ylös. Vaatteet päälle, laukut kiinni ja menoks. Porukat tuli vast baareista hotellille, kun me kirjauduttii ulos hotellist ja odoteltiin taksia.


Haikein mielin lähettiin, olis voinut vaikka toiseks viikoks jäädä!! 

Lennettiin eka Houstoniin, missä mul oli 9-10 tunnin välilasku.. Onneks Kristiina asuu suht lähellä siellä, niin lähin sit kentältä ulos ja suunnattiin Kristiinalle! 



Niitten talo on ihan valtava, uima-allas löytyy ja on kyl hulppeet oltavat! Mut siinä taas näkee, mitä rahalla saa ja mitä ei.. 

Lähettiin käymään Kristiinan lähi mallil. Mun bikinit meni pilalle meksikos, niin tarvitsin pikasesti uudet, koska seattlen sää näyttää myös ihan kivalta! Löysin kaks kivaa yläosaa ja ostin molemmat, alaosan metsästystä jatkan varmaa tänään.. 

Käytiin myös syömäs sellases salaattibaari paikas, oisko nimi ollu salata? Meillä ei Seattles sellasta oo, en oo ainakaa kuullu.. Mut oli todella hyvää ja kerranki ihan kunnon kokonen salaatti, vaikka söinkin pienen.. 



Siitä mentiin takasin Kristiinalle, otettiin päikkärit ennen kuin piti lähtee takasin kentälle.. 



Jätin mun neuleen tosiaa kai sille ekalle lennolle, enkä sitä ikinä saanut takasin, koska en kerennyt menee enää sinne toiseen terminaaliin kysymään sitä.. En huomannu sitä aikasemmin, kun vasta Kristiinalta lähtiessä. 




Onneks sain peiton!! Olisin jäätynyt... Olin kentäl siin portil kysyny viel siitä neuleesta ja sit sanoin vaa, ettei se oo niin tärkee, mutta jäädyn koneessa, jos löytyis vilttiä, niin olis kiva.. Kysyin sit koneessa viel sielt lentoemännält vilttiä, mut ei valitettavasti kuulemma ole, selvä se. Mutta just ennen kuin oltii lähössä, niin tää ihana nainen sieltä portilta tuo mulle viltin, niin en jäätynyt! 

Lento meni lukiessa ja nukkuessa, mun vieressä oli tyhjä paikka, mikä oli luksusta, kun muuten kone näytti aika täydeltä.. 

Seattleen laskeutuessa oli aika ristiriitaiset fiilikset, toisaalta oli sellai kotiintulo fiilis, mut toisaalt ei tää oo mun koti.. Enää alle 6 kuukautta ja oikeesti oon tulos kotiin! 

Anna ja Tiia haki mut kentältä, ihana oli nähä tyttöi!! Niiden lähtö lähestyy pelottavasti.. Ajettiin tähän meille ja juoruiltii joku puol tuntii tässä vielä ja sit nukkumaan, "OMAAN" sänkyyn! 

Nukuin super hyvin ja ihana, kun cancunis kello on kaksi tuntii enemmän, niin oli helppo herää aamulla!

Siitä se paluu arkeen sitten alkoi! 

Pyykin pesua ja paljon! Ekana aamulla, kun K näki mut se hyppäs mun sylii ja sano, että sil oli ikävä! Se sulatti mun sydämen. K on pussaillu ja halaillu mua koko päivän, super söpöö <3 

A hengaili kans vaa mun kans, sitä mul oli ihan hirvee ikävä!! Mun pieni.. 

Sitte oltiin lähös puistoon, ni siitä se sit lähti....... Voi elämä! N jäi kyydistä pois, kun ei käyttäytynyt.. Hostäiti sano mulle, et menkää vaa, et toi saa rangaistukseksi jäädä kotiin. 

Ihana ilma oli ja nähtiin Tiia ja tytöt! A nukku ja K leikki nätisti, aika rentoo oli taas hetkellisesti.. 

Sitten tultiin kotiin.. Ei kamala oikeesti, se koko pakka räjähti käsiin. Todennäkösesti se, että se oli niin paha, johtu siitä, ettei lapset olleet nukkunu hyvin. N ja K on ollu evakossa omasta huoneesta kolme viikkoa ja nukkunu lattialla tai mun sängyssä, unet ei oo ollut mitään parhaita. 

N nukahti onneks sohvalle, ni sain omaa aikaa! Se on ihan hirvee, yleensä aina, sen saa käsiteltyy vielä, kun on yksin sen kans, mutta se ja K yhessä, niin on ihan hirvee yhdistelmä!! N on siis nyt 7 ja sil on varmaa joku ADHD, en epäilis yhtään.. Se on siis erittäin ylivilkas, se ei pysty keskittyy mihinkää pitempii aikoja ja siihen en oo missää vaihees saanu minkäälaista otetta, ku se on yleensä koulus, onneks. Nyt ne ei oo laittanu sit vieläkään mihinkää summer campille, vaik mulle on kokoajan puhuttu, et loman jälkeen sit se menis 3 päivää viikos, mutta ei.. Tänää meijä hostäiti otti ne leirit taas puheeks, ku tää meno ollu ihan mahotonta, et nytte ne vissii yrittää saada sen johonki vielä! On se vanhemmille helppoo, ku ne ei oo yksin tyylii ikinä lastensa kanssa, ni ne voi erottaa veljekset, toinen toisen ja toinen toisen kans, mut mun pitäs pärjää kaikkien kolmen kans!





Lapset nukku melkee siihen asti, kun olin off, ihanaa. Nyt mä kirjottelen tätä ja johonki vois lähtee viel illal. 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Ja nauttikaa kesälomista, kenelle sellasia on suotu (enemmän kuin viikon...)! 

- Hanna 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti