Niagara Falls and Boston!

Tiistaina aamuna heräsin ihan hirveään oloon, olin saanut jonkun hirveen flunssan yön aikana! Ihan hirveetä matkustaa kipeenä, mutta onneksi sai bussissa nukkua.. Joten mun naama on ollut kireä ja hymyilykin sattuu, hahaa..

Lähdimme aamulla aikaisin Washington D.C.:stä kohti Niagaran putouksia. Matkalla pysähdyimme Corning nimisessä kaupungissa, missä osa meidän tourilaisita meni lasimuseoon, me ollaan säästökuurilla, joten meiltä jäi museo väliin. Hengailtiin lasimuseon kahvilassa vajaa kaksi tuntia. Tuolla ne tekee kuulemma esimerkiksi iPhonen lasi-näyttöjä. Tässä kaikki mitä tiedän siitä paikasta! Sieltä lahjatavaramyymälästä löytyi myös Iittalan-laseja ja maljakoita.

 
Tämän jälkeen jatkettiin matkaa kohti Niagaran putouksia, bussissa tuli istuttua vähintään 7,5 tuntia tän päivän aikana. Kyllä oli vähän lihakset kipeinä.

Niagaran putouksille saavuttiin joskus ennen viittä, oli vielä valoisaa, mutta jäätävän kylmä. Ulkona oli vain 7 astetta pakkaista, mutta oli todella kylmä, eikä sielä voinut pitkiä aikoja olla. Kiinalaiset kävivät katsomassa jonkun 30 minuutin elokuvan Niagaran putousten historiasta, joten säästettiin taas rahaa. Käytiin uudelleen putouksilla, kun oli pimeää. Oli se ihan hienon näköistä, mutta oikea näkymä putouksille on Kanadan puolelta, mihin me emme voi enää mennä tai emme pääsisi usaan takasin, koska meidän viisumit eivät ole virallisesti enää voimassa, vaikka saamme 30 päivää viellä maassa pysyä. Joten Niagaran putouksia pitää joku päivä mennä Kanadan puolelta katsomaan.

Tämän jälkeen mentiin syömään dinneriä, me mentiin jälleen Subwayhin ja kiinalaiset menivät syömään buffettiin. Käytiin myös walmartissa ostamassa jotain aamiaistarviketta/välipaloja. Tämän jälkeen menimme meidän hotellille, mikä oli ihan kohtuu hyvä.

Herätys oli myöhäisin tähän mennessä, lähdimme 7.15, oli aika luksusta! Saimme ilmaisen tourin, koska tours4fun halusi meidän olevan tyytyväisiä ja Nathalie soitti heille, että emme olleet, koska he puhuivat vain kiinaa yms. Joten saimme 25 dollarin tourit ilmaiseksi linnakkeelle. Koska Niagaran putoukset, ovat USA:n ja Kanadan rajalla, siellä on ollut myös rajakiistoja. Menimme Niagara Fallsin kylässä käymään vanhassa linnakkeessa, joka on aikoinaan kuulunut Ranskalle ja myös Englannille. Meille tarjottiin oikea ampumaesitys tuon ajan aseella, jonka toimintavarmuus oli vähintäänkin kyseenalainen, et ole varma toimiiko se, kun sataa vettä, on tuulista tai on kylmä. Neljännellä kerralla lähti laukaisu.

Tätä sateenkaari sateenvarjoa ollaan seurailtu koko viikko...

Matka jatkui Bostoniin, pysähdyttiin matkalla kaksi kertaa, vain syömään ja vessaan. Kiinalaisoppaamme piti huolen, että kaikki varmasti menee vessaan, koska emme saaneet käyttää vessaa bussissa.

Bostoniin saavuttiin joskus illalla, matka kesti varmaan jotain kahdeksan tuntia ainakin. Kiinalaiset menivät 35 dollarin hummeri-illalliselle, jonka me jälleen jätimme väliin. Mentiin mäkkäriin syömään, halvalla. Oli elämäni huonoin mäkkäri-kokemus, oltiin siis Bostonin chinatownissa, yllätys yllätys, haha.. Joten mäkkärin työn tekijät juuri ja juuri puhuivat englantia ja tyttöjen hampparit näyttivät hyvin mielenkiintoiselta ja limu maistui hammastahnalta! Saatiin kyllä rahat takaisin, mutta ihan naurettavaa, työntekijät sanoivat, että heillä on ollut ollut ongelmia limukoneen kanssa, miksi he silti myyvät limua?

Dinnerin jälkeen menimme hotellille nukkumaan.

Torstaina herätys oli super aikasin ja lähtö oli kuudelta. Tällä kertaa menimme vierailulle Harvardin yliopiston kampus alueelle, se sijaitsee  Cambridgessä Bostonin läheisyydessä. Olimme todella aikaisin liikkeellä, joten opiskelijoita sielä ei näkynyt. Kävimme myös aamiaisella Au bon pain nimisessä leipomo/kahvilassa, oli hyvä ja suht halpa paikka. 

Tämän jälkeen pysähdyimme ottamaan valokuvia MIT:n edessä.

Sieltä ajoimme Bostoniin, kiinalaiset menivät risteilemään tunniksi ja me istuimme starbucksissa. Tämän jälkeen menimme hakemaan lounasta kello 10 aamulla, ihan oikeasti? Ostettiin sitten jotain pientä, ennen kuin palattiin bussille ja matka kohti New Yorkkia alkoi. 

Tää on sama moottoritie, mikä alkaa Seattlesta!!

Pysähdyimme muutaman kerran matkalla, kun ihmiset lähtivät jotkut lentokentälle ja sitten meijät jaettiin eri autoihin, kun kaikki lähtivät eri suuntiin. Meidän oli tarkoitus mennä chinatowniin, mutta meidän kuski heitti meidät johonkin metropysäkille, mistä meidän oli helppo ottaa metro meidän hostellille. 

Metroon päästiin helposti, koska siellä oli hissi, mutta hostellin päässä oli pelkästään raput. Onneksi avuliaat jenkit ovat aina tarjoamassa apua, joten joku mies kantoi mun ison matkalaukun portaat ylös. Selvisimme siis metromatkasta kaikkien kuuden matkalaukun kanssa!

Hostellissa olemme kuuden hengen seka-huoneessa, siellä on meidän lisäksi yksi australialainen tyttö ja joku miespuolinen henkilö, ketä emme ole vielä nähneet.. 

Illalla käytiin syömässä pizzaa ja nyt ollaan takaisin hostellilla ja kohta valmiina nukkumaan! 

Huomenna mun pitää sanoa Amandalle heipat, en halua!!! Tämän jälkeen tulee varmasti vähän pidempi tauko, että nähdään, koska ei ruotsiin kuitenkaan ihan joka päivä matkusteta ja on amandalla vielä melkein kaksi kuukautta, että hän menee kotiin. 

Mutta mä tulen ihan kohta, vajaa kaksi viikkoa!! Ihan hullua!! Nyt, kun olen päässyt pahimmasta Seattle ikävästä, niin olen alkanut odottaa kotiinpaluuta ja paljon.. Olisin valmis vaikka huomenna lentämään Suomeen. No ei, on ihan kiva mennä vielä Miamin lämpöön ennen kuin tulen sinne.

- Hanna